Fitness.

Hagsain bytensaind tolgoi undiih zavgyi ajillaj, odoo l neg 2 honogiin amralt yrd mini meliij bailaa. Davaa garigt yagaad ch yum refleks esooroo ert servelzen yntaj chadsangyi. Za orondoo hurvuuj baisan door ert bosvol negiig yzen oroi yntval negiig dyylan gedeg ertnii ygig dagan ertlen bosloo. Gadaa boroo shagsan namrin zevruun udruud yrgeljilseer l. Za negent l bosson yum chin tsagiig yr dyntei ungruunuu geed ajilin uruuguu emhlev. Dusaad tsag hartal dunguj ugluunii 10.00. Za erthen fitnestee yavie gesen bodol tolgoid orj irev. Hyvzsaa emhlen tsunhleed fitnesin zyg neg l setgel undur, neg l yaravchlan alhav. Hyvzsaa solij umsuud 20min bie halaaj gyiv. Fitnest yagaad ch yum neg ch hyn haragdsangyi. Dasgaljuulagch bagsh mini neg ajil hereg ch zaluu computerin ard. Bi ch gyij duusaad hundin dasagl hiij ehlev. Manai bagsh computer shirteed baigam uu, davaj namaig haraad baigaa ni medegdehgyi neg l jigtei. Bi yyl ni ene bagshaa dotroo bituuhen harj yavdag baisniig nyyh yu baihav dee. Hyn bie haagaa nuuhgyi baihad bi nygelt ene nydee yaj nuuh bilee dee. Manai bagsh 34 orchin nasnii, bulchin shyrmus ni taarsan, neleed style saitai undurduu nyryytai zaluu.

Davaa garigt ugluu hyn barag baidagyi ene fitnesin barag l amraltiin udur shig unjdug bsan yum. Harin udees hoish bolood irheer duurseer 18.00-20.00 tsagiin yed bituurdeg bailaa. Bi 2 laa baigaa zavshanig aldhaargyi shidej, basgshin zyg ochiv.

- Bagshaa. Bi gedesnii bulchingaa iluu changalmaar baina. Yamar dasgal hiivel iluu uguujtei baih bol. Bas tanaas neg yum amin ch lan asuuh gesen yum ugzuguu yaj bondgor goe bolgoh ve? geed yamar hyn oilgohoor handraad tavichav. Manai bagsh neg tom harsnaa.

- Chinii gedes neeh ih unjij hargdsan yum alga l bna sh dee. Davgyi baina. Ugzug chin bas davgyi yum . gej bna

- Ygyi ee. Bagsh aa, mini gedes gej ene. geed gedsee gargaj yzyylev. Unjaad l baigaa biz dee, Bas nadaa neg l sul yum shig sanagdaad baina. Ta bariad yz dee. Manai bagsh gedes bariv. Eeoo yag l zahilgaan zahij baigaam shig serel hudulj baigaagaa medreed yavchlaa. Za odoo ungursun horvoo geed

- Bagshaa bas ene ygzug tiim goe bombogor bish baigaaz dee? Ta neg bariad yzdee. geed garin tataj ugzug deeree taviv. Bagsh nadaas iim yildel hyleej baigaagyi baih aa. Neg sonin hushij zogsov. Tegeed uu neeree dasgal heregtei yum bna, geseer dasgal zaaj ughuur dagulan tolinii umnu avaachin zogsoov.

-Za gedesnii dasgal. Ene ganteliig bariaad 2 tiish 100, 100n udaadasgal hiij bai. Harin naag ugzugnii dasgal chin tysdaa dasgal heregtei yum bna. geed ochij haalga tygjin irev.

-Tsaash haraad umduu tail gev. Bi ch za geed umduu tailan tsaash haran zogsov. Bagsh bas umduu tailav. Ter umdnii tsanaas yaaaa. Ygeer helj bireer bicheshgyi gedeg shig yrt, byduun ni taar tohirson tegsh shuluun ynheer goe helbertei boow garch irev.

- Za chinii ugzgiig bumbugshig goe bolgohin tylyy bi davhar tylj ajillahaas uur arga alga daa.

- Anhaa. Bagshaa ynheer ih bayrlaj baina gehes uur yg amnaas garsangyi.

Bagsh shulseeree boowoo norgon nadruu mash bolgoomjtoi, ynheer bolor edlel yngachih vii gej baigam shig zuulun ayar oruulav. Nadaa baga zeregin uvdult ugsun ch, ter uvdult tyn udalgyi taashaal bolj hyvirav.

- Za ingeed 2 laa dasgaldaa orie. geseer bagsh naash tsaash hudluj ehlev. Bi ch zygeer baisangyi ugtaj hudluv. Bagsh:

- Zygeer tomootoi bai geed ugzug dunduur neg tas hiilgeed avav. Ter ni uvdult bish kaif bailaa.

Bagsh mani 5min hereetei naash tsaash hudlun hudulguu ni hyrdassar mini ugzgund buleen darsaa orilulan duusgav.

- Za ene dasgaliig oir oir hiivel naad ugzug chin tyn udahgyi alim shig huurhun bolon gev.

- Za bagshaa, bayarlaa. oilgoloo geed bi hyvzaslan gerin zyg yavav.

Saya yu bolood ungurvuu, uuruu uurtuu yl itegn, zuud ch yum shig... Gertee irj ysand orood namrin boroo, salhig yl ajin nadshig jargaltai hyn ter udur baisangyi.

Ternees hoish bagshtaigaa davaa garig byr ugzugnii dasgal hideg bolsoor neled udlaa. Neg davaa garigt ochson chin uur emegtei bagshaar soligdson bailaa. Bi manai bagsh haachsanig lavlaj asuuval hicheel ni ehleh bolood uurin hotrugaa yavsan bolohig olj medeed heden udur tsai hoolnoos garch avgyi bailaa. 3 doloo honogin daraa dyrtai dyrgyi purev garigin udur fitnestee ochtol manai bagsh chamad dasgal heretei yu gechihsen namaig hyleegeed zogsoj baisan yum daa.

Ter udruus hoish 4 jil ungur ch ee. Bi nasan tyrshin dasgaljuulagchaa olson doo odoo her mash ih bayarlaj yavdag. Hymyys haya neg negigaa ehelj alham hihiig hyleseer, goridsoor, bituuhendee dotroo hairalsaar zaluu nasaa bardag yum shig ee. Tiimd hymyys eee, zavshaanig buu aldaj baigaarai. Magad nasan tyrshin chin zayanii hani ch yum biluu.