Hair zaluus ta buheteigee uulzagyi iih udsan bna shyy. Manai enugaar oird buun sensaztai baigaa.
4sarin 30ni udur holland hatan haani udur gej temdeglej zanjisaar olon jil bolj baigaam baina lee. Ene udur mash ih juulchin irdeg, Bas gay narin negen bayarin udur boldog. Ene jiliin hatan haani udur mash goe ehelsen. Tsag agaar ch ter, er ni zohiogdoj baigaa hutulbur ni ch ter. Hatan haana mash goe ussan ulaan ungin hyvzsaar gangarj, mini hairati Maxsima gynj woow gemeer goe hyvzaslasan. Hanat haani ger bulin hamat hollandin appeldorn hotin parkaar tysgai zohiogdson arga hemjeend orolzoj engin ard irgedin dund hugjildej, hiisen byteesen byhentei ni tanilzav. Hutulburin daguu tendhin tom sum deer ochih estoi baisan tyl deed tal ni ongorhoi busand suuj tyyheer sedevlesen besreg pride yzen appldorni tuv zamaar ger bylin hamt sumig zoriv. Zamin 2 talaar hymys dallan bayar hyrgej ih l hul hudulguuntei baisan. Ene bayar bayasal udaagyi, ui gashuu bolon hyvirsan.
Gev genet zamin hajunaas negen har ungin mashin uhas hiin hyrdtai garch iren zamdaa baisan 14 hynig berteej, hatan haani busruu zugelsen ch daldichan hushuu ochij murguv. Hatan haani ger bylihan, engin ard irged bugd shookond orj dor byree l buun taamaglal.
Unuudrin baidlaar 14 hynees 6 hyn nas barsan. Mashinaar dairsan zaluu ni 39nastai, ger bylgyi nederland zaluu. Tereer yrjigdar shunu bas nas barsan. Ene hergin engeed uchir bituuleg bolon yldej baina daa. Iim hyn bus aimar yildelruu yu tulhev gedeg asuultand odoogor
- Edin zasgin haymral. Tereer ajil aa aldsan, Bairnihaa tyresiig tulj chadahgyid hyrsen. Ene doloo honogt bairnaasa garah estoi geh zereg hychin zyil nuluulsen baih gesen l taamaglaltai yldej baina. Hatan haani ger bulruu dairsan hyn nasaaraa shorond suuh hyyltai baidag gesen. Amid yldsen ch 6 hyni ami, hatan haani ger bulruu dairsan geed ugaasaa nasaraa shornongin haalga baisan. Neg bodlin yhsen ni deer dee gej bi dotroo bodoj suulaa. Gehdee l 4 sarin 30 aimar udur bolj ungurluu.
Manai enugaar bolson suulin yein medeel gevel ene bna daa.
