Saturday, April 11, 2009

Amitni erh chuluu.


Uchugdur oroi manai end negen sonirhol tatahuuz nevtruuleg garlaa. Amitdiin erh ashig, erh chuluuni tyhai. Ene nevtruulegt hudsun sonirhol tatahuiz bas 2 taltai neg asuudal bol
" AMITAN DEER TURSHILT HIHIIG HORIGLOH "
Bodood baihad zuv ch yum shig, nuguu talaas avch yzeheer erdemted turshilt hiihgyigeer yaj shine em, shine neelt gargah bilee? Yamar shuud l hyn deer tyrshij yzeltei bish. Ingeed bodhoor ter amitad huurhie, hervee bodloor boldog bol mash tom neelt hiihed orson amitani hushuu bosgod bol hehe. Hyn turluhtnii tuluu amia ugsun nohoi, myyr, hylgan geed l. Mini ene uhaan sanaa dotor yag neg chutgur, neg angel baiga yum shig l bna. 5 min bolon gej neg bodood l 5 min bolohgyi gej neg bodood l tegeed bodohgyi bai geheer bodoogdood baih yum.
Bas neg bodogdson yum yu ve gevel: manaihan yhsenii daraa turulduu amitan bolj turdug gej yaridag. Tegheer ter tyrshiltand orj baigaa amitan mini, tanii dotni hamaatan ch tanidag hyn chin baisan bol yahav? Ih l nygel yildej dee gej bodoh uu, neg bol... ? Geh met asuult hariyult tolgoid ergeldsen oroi bolj ungurluu. Yyl ni nevtrulgin daraa neg kino garaad l baih shig baisan. Bi bodoldoo avtsaar odoo her bodsoor l suuna.
Er ni bol nederlandad amitnii erh ashig bol hamgin tyryy yarigddag. Daraa ni emegtei hyn, hyyhed, tegeed bid erchuud shyy dee. Tejeever amitdin erh gej aihtar yarij buun yum boldog hernee. Zerleg amitad ni unheer huurhilelttei shorongin amitan shig l baidag yum bilee. Arag ch ygyi biz dee amitan bitgii hel hymyys ni bagtaj yadaj baigaa yls. Za odoo byyr haduurlaa.
Zaluus aa, ene amitdiig yah ve? Tyrshilt hiih uu, boloh uu? Yaval deer ve?

Friday, April 10, 2009

Jujig


Sain bna uu zaluus aa!
Ene udaa mini tolgoid negen bodol orj ireed ta byhenteigee hyvalzah gesen yum. Mini bodloor bol bid bygd jujigchid. Yagaad ene bodol orj ireh bolson be gevel
- Osobygin blogod bichsenii tyhai bodoj sugaad l
Bid bygd l naiz aa araar ni tavidag, tegeed l oroi ni yu ch bologyi yum shig l orj ireed l ineej huhruud suuj baidag. Ene bol jujig.
Ajil deeree bid darginhaa umnuus inegeed l ard ni manai darga iim hezuu tiim geed l yaridag ene bas l negen jujig.
MNED blog deer emchin yzleg orson ni emch nar bas l jujig togloj baigaa negen helber. Bidnii bichij baigaa byhen jujgiin zohiol.
Er ni tegeed amidral deer hen sain jujig togloj chadan ter l sain yavdag yum shigee. Jujigchid taizan deer jujig toglon gertee hariaad halamjit hani hairtai eej , eev bolj bas neg jujig toglon. Amidral bol zygeer l jujig bid jujigchid. Tegvel ene jujgig hen zohiosn yum bol? Byrhan uu? Hyvi zaya yu?
Za zalus aa jujigee sain togloroi. amsterdam xxx

Monday, April 6, 2009

Songolt dandaa baidag.







Sain baizgaan uu zalus aa.



Unuudr yavaj baigaad ene zam zasan temdegiig haraad neg yum bodogloo. Ta nart bas yum bodogdoj baina uu? Hyn byrin amidrald alivaa yumand songolt zaaval baih um. Amidral uuruu songolt yum uu?

Duu baidag daa


- Ene olon salaa zamin aliaar ni yavah veee ? geed l Hyn amidralin haa zamig yaj songon bas l ter hynii tsashdin amidral shaltgaalna. Byh yum songol. Hool iden songon, hyvzas umsun songon, sex hiih hynee bas songon, syrah syrgylaa songon geed l baival bygdiig l songon. Mun bas songoj bolddogyi yum gej bas baih yum. Eej, aavig songoj bolohgyi, hair dyraliig songoj bolohgyi, uvchin zovlong songoj bolohgyi gehdee ene baidlaas neg bol yu gej helmeer yum dee songoj bolohgyi asuudlaas garah arga zam buyu songolt bas l baina. Za medehgyi yag yu heleh geed baigaagaa uuruu ch oilgohoo bailaa hehe.


Tand bas amidralaa uurchluh, uur zamaar yavah songolt nasan tyrshid chin baigaa gedgiig bitgi martaarai. Zarim hymyys za bi nastai bolzon geed yag neg hevin shuluun zamaar amidardag. Magad hajuud salaa zamaar joohon hazaigaad derged chin urgun olon yrsgaltai hyrdnii zam ch baigaam biluu ;))


Erhem tand amjilt hysie!

Sunday, April 5, 2009

10n jiliin naiz




Hymyys ursdiguu 100% medne, hezee ch ijil hyistnii hymyysee sonirhohgyi. Tiim balai yum ene yavaa nasan daa hiihgyi gej am bardam yarih dyrtai bdag. Getel yag amidral deeree tiim baidagyi yum shigee. Byh l hyn zohih hemjeend ijil hyistnii hynee dotroo bityy sonirhij yavdag yum bna. Er ch ter, em ch ter adil.Bi uurin amidrald tohioldson negen sonin yavdlaas sonirhyylie.
Ene yavdal neleed heden jiliin umnu nadtai tohioldson yum. Bi 10n jildee Bold gej hyyhedtei naizaldag bailaa. Bid 2 hamt hicheelee hiine, gadyyr yavna er ni l tsagiig goldyy hamt ungruuldeg bailaa. Tugsuh jil buyu 10r angid baihad manai ah ger byliin hamt Moskwa yavaj bi geriin ganzaraa harj yldlee. Tegeed tugsuh jil bsaniig ch heleh yy, manai angihan manaid ih irj niildeg baiv. Neg udur Bold bid hoer, hoelahnaa honoh bolov. Bid 2 hicheelee hiij dyysaad UBS-eer erotig kino yzev. Ter yed yagaad ch yum gay hymyysiin tyhai garj baisan. Hoer zalyy neg negendee hairtai bolood, tegeed bytelgyiteed salaad syyld ni ergej nileed l. Kino yzej baih yedee bid 2 gay hymyysin tyhai yarilzaj bsan ni odoo her nadaa mash tod sanagdaj bna. Yagaad gevel bi gay hynii tyhai anh hyntei yarij bsan ni ter. Bold bi ene amidraldaa hezee ch er hyntei sex hiihgyi, bi uriguu medej bna. Ene bol estoi shijig gej ireed l byyr jihyyzej baij bilee. Bi ch neeh ih yum heleegyi teges gej bgaad l yntazgaasan yum. Havar bolj shalgalta uguud bygdl tal tal tiish tarzgaasan daa. Boldiin syrgiig sonsohod angiasaa hamgiin tyryyn gerelsen nuguu andgiin Zolootoi syysan gej syrag sonsdoj bailaa. Bi ter yed orost syrdag bsan yum. 6 jil syrsanii ezest syrgyylia tugsuud mongold irj negen ylsiin baigyylagt ajild orov.
Neg udur ajil deeree syyj baital haalga togshin
-Oroh yy?
-Za oroo or. tegeed hen orj irsen gej sananaa BOLD. Bi ingeed orood ireh yum gej estoi bodoogyi. Gehdee Bold namaig ehleed taniagyi baih aa
-Za ta nashaa syy.Yamar hergeer yavan daa gej asyygaad ineetel. Bold harsnaa
- Dulguun ene chin chi yu? Yamar sonin hyn be? Estoi sanamsargyi taarlaa geed gar syngan mendlzej syyzgaav.
-Za tegeed ahyi amidral yamar bna daa.Chamaig Zolootoi syysan gej sonsson.Bayar hyrgie. Naiz ni yahav dee odoo her gooni er heveeree yavaa. Namaig tooh hyn oldohgyi yum, tegeed ch tsag zav myytai l bna
-Aan Zoloo yu... bid 2 salsan bi bas odoogoor goni er bga.
-Za naiz ni ajilaa hyrdan dyysgaadhii tegeed 2 gar ch neg gazar orj jaal syyi gehed
-Za tegii. Gehdee chi ehleed ene urgudliig avaadah geed neg urgudul syngav. Ter urgul ch yahav mini ajil bolhoor hyrdan gegchiin zohood, yavyylah estoi gazar lyy ni faxdav.
Tegeed ygaasaa ajiliin tsag dyys ch bsan bolhoor hamag yum aa haagaad naiztaigaa hamt garlaa. Manai ajliin hajyyd negen jijighen pub bdag yum. Bid 2 tiish oron syyj neg shil yum avch joohon daryylga ene tere avaad olon jiliin horoond bolson yum aa yarij garlaa. Nadaa ch ychirgyi sonirhuulaad baih ch sonin yu baihav. Heden jil yag l neg heviin yrsgalaar amidarsaar irsen. Harin Boldiin hyvid yarih yum ihtei bailaa. Zolootoi gerleed yamar az jargaltai bsan. Gehdee ter az jargal ni ydaan yrgeljleegyi. Salsan. Tegeed odoo her ganzaaraa yavaa geed l... Bid 2 shil yum aa yyj dyysaad manaid ochij yrgeljlyylheer bolov. Delguurees bas neg jil arhi avaad manaid ochloo. Bid 2 neleed halsan bsan tyl hool hiij ideheer shidev. Bi mash hyrdan zyivan hiij zochinoo dailaad daraah shil arhin daa orov.
-Chi ch davgyi amidardag yum bna. Odoo tegeed ehner avahgyi yagaad bga yum gej, ene saikhan zalyyd ohidyyd nyrj ynaj bga biz dee. hahaha gej ineelee
-Uu arai boloogyi dee. Ehleed amidral jaal yzie dee. Tegej baital boloh biz gej mash tovch hariy ugluu
-Ter ch tiim shyy, bi bas yag odoo tegej bodoj bna geseer ene sedev haaj uur zunduu yum yarisaar neg medehed shunii 00.25 min. bolj baiv. Bid 2 ch barag tas ysreh davaan deer bailaa. Manaid bsan tal shil arhinii erool ch garsan baiv. Bi or zasan hevtyyleed urinhuu uruund orov. Tudulgyi Bold orj iren hajyyd hevteed
-Dulguun yychlarai bi chamtai neg yum yarilzah gesen yum. Bi heden jil dotro bodoj shanalj yavlaa. Chamtai yylzahiig mash ih hysej bityyhen haij ch bailaa. Chi sanaj bna yy? tanai ahiind 2 laa nuguu UBS garsan kinog?
-Aan tiin.
-Naiz ni Zolootoi syygaad sexiin jargal uruu ch edelsengyi, ailiin ohniig ch edlyylj chadsangyi. Tegeed bid 2 bie bienee ingej hyrj zovooj baisnaas salii gej shiideed. Sex gedeg chin ger byld mash chyhal baidag yum bna sh dee. Bi yrd ni boloh baih gej boddog bsan chin ygyi yum.geed yrtaar sanaa aldav.
-Tegeed ter kino yamar hamaatai yum gej gej bi arhinii halyynd shyyd asyyv. Tegeed ch dyrtai sedveer yaria urnuuleh geed baihad nadaa ter Zoloo yamar ch sonirholgyi bailaa.
-Nadaa helehed hezyy bna. Gehdee naiz ni Zoloogoos salsanaas hoish hed heden ydaa hyyhentei sex hiisen bolov ch yamar ch taashaal avsangyi. Tegeed naiz ni chamaig sain gadarladgiin hyvid chi gay yu? Bi ch dotroo bayarlaj bsan ch gadnaa pal hiigeed l yavchlaa. Yu gej helhee medehgyi...
-Ygyi yu l daa...
-Za naiz ni zaash helj yarihgyi ee. Bi er hyntei sex hiij yzmeer bna.
- Yu?
- Bi chamaig sain meden, chi nadaa bas talagddag. Chi ch dee namaig sain medne sh dee... geed yryyl deer zuulun ynslee.
-Tiim l dee... geed tsaash yum heleh getel Boldiin ynselt namaig ezemdlee. Bi ch esergyyzel yzyylsengyigeeree zuvshuur ch bgagaa ilerhiilev. Bid 2 neg negii ilen taalj ynsej, Bold mini hyzyynees ehlen ynseseer mini hamag hyvzsiig urihteigee tailj bid 2 ehees tursun bieree yldev. Boldiig bi iim sexy, iim yanag gej estoi zuudleegyi yum bna. Namaig ilseer ynsser dooshilsoor mini gar buund hyrch ochiv. Tegeed shynaltai ni argagyi ozon, soron ynsej hulhen, nadaa bolon uurtuu ih az jargaliig edlyylj bailaa. Bid 2 bairaa solin bi Boldiig ynsen ylgej mun gar byy, bish ee tom ih byyg ni amandaa hiin bas l hovorhon oldoh zavshaaniig aldahgyig hicheen shynal tachaalaar dyyren ozloo... Bold namaig ergyylen haryylj hevtyyleed ar nyryyg ilen, ynsen dooshilsoor mini yyl tolgod dynd bairlah jalgand hyrev. Mini jalgand yryyl yugaa hyrgehed horvoo delhiin gan gachig tailagdaj bga met asaar goe bailaa. Tudulgyi Bold ih bygaa mini Jalgand zuuluun zuuluun bairlyylj mini gingeneeh duunii aysaar hudluun ih bygaa gyn gynzgii bairlyylav. Ene yamar ih jargal baiv aa. Dainii talbart bga geltei ih byy ajildaa orov. Magad jinhen dainii talbar aimar baih l daa gehdee mini talbar az jargal daa ymbaj bsan yum. Tudulgyi ih byy maani eslooliin byydlag hiij bga ni nadaa mash tod medegdej bailaa.Yamar ih jargal ve... Boldiin hulursun bie mini deer zuulun hevten Bold mini gar byyg ed angiar ni salgaj evlyylj zenegleh met oroldoj tudulgyi bi ch gar bygaaraa byydlag hiiv. Bid 2 deesh haran heseg hygzaand nam gyn neg negigaa ilj hevtelee.
-Bi amidraldaa iim jargal edlej baisangyi. Bi ch uriguu 100% meddeg gej bodoj bsan chin ygyi yum bna.
-Tiim shyy hyn uriguu 100% medne ch gej baihgyi baih aa. hehe. yahav 79% magad. Tiim yy?
-Tiin shyy.
Ter udruus hoish Bold bid 2 hed hed yylzaldaj manaid tsagiig zygatai ungruuldeg bailaa. Tegeed neg udur Bold ireed
-Naiz ni odoo yu hys ch bgagaa medlee az jargaliin erld zamd garlaa. Chi hamt yavah yy?
-Az jargal aa?
-Tiin jinhen uurinhuu hyseleer amidarmaar bna. Chi sain bod. Hervee hysvel 2 laa hamt yavbal goe bna.
Bi ch ter yed sain yhaar ch oilgolgyi mongoldoo yldej bilee. Odoo nuguu 100% uriguu medeeg estoi neeree tiim amidarlaar amidrahgyi gej nyyr bardam yarij baisan Bold mani amidrahgyi gesen amidralaaraa jinhen amidar ch yavaa daa. Tegeed bodhoor bid ch dee haya ih turulduj yag yu hysej baigaagaa medeegyi yavdag yum shig bna.

( Bold, Dulguun geh neryyd ni zohiomol shyy)